Kun perinteinen televisio viihtyy turpakäräjillä, ainakin
Suomessa, niin Netflixin kunnianhimoiset tavoitteet ja kasvu herättää
ihailusta. Sen lisäksi, että palvelu on toimivuudeltaan erinomainen, on se myös
ryminällä haastanut muut amerikkalaiset kaapelikanavat originaalin sisällön
tuotannossa. Tämän vuoden voittomarssi alkoi House of Cardsilla ja jatkui
Arrested Developmentin neljännellä tuotantokaudella, Hemlock Grovella, Orange
is the New Blackilla ja Derekillä. Ei ne kaikki mitään mestariteoksia ole, mutta
ei se haittaa. Trendi on hyvä ja tarjonta monipuolista.
Netflix on tällä hetkellä Suomessa itsessään jo itseisarvo
ja uskon, että sen takia sarjat keräävät etenkin nuorten mielenkiinnon. Olen
varma, että osaa sarjoista katsotaan sen takia, että ne ovat Netflixissä, eikä
laadun takia. Itse asiassa olisin varmastikin lopettanut Eli Rothin Hemlock
Groven katsomisen ensimmäiseen jaksoon, jos se olisi ollut perinteinen
televisiotuotanto. Mielenkiinto uutta kilpailijaa kohtaan herätti ruokahaluni
ja kulutin tämän kliseisen ja harvinaisen tökerön kauhusarjan pikaiseen
tahtiin. Netflix on tällä hetkellä uutta ja trendikästä, ja sen takia sen uudet
sarjat herättävät myös niin suurta mielenkiintoa. Ihmiset, jotka eivät aiemmin
olleet binge-watchingin harrastajia, ovat yhtäkkiä hypänneet tähän junaan,
koska se ”kuuluu ajan henkeen”.
House of Cards on David Fincherin luotsaama, alun perin
brittiläiseen sarjaan perustuva, poliittinen trilleri, joka kieltämättä
kierrättää 70-luvun elokuvien hahmoja ja tunnelmia häpeilemättä. Se ei yllä
HBO:n tai AMC:n parhaimmistoon, mutta vakuuttavaa jälkeä se silti on etenkin
Kevin Spaceyn osalta. Tuntuu kuitenkin siltä, että Netflixin sarjoja
käsitellään kritiikin suhteen keskimääräistä hellemmällä kämmenellä. Netflix
tuo itsessään lisäarvoa sisällölle ja sen takia sen sarjat ovatkin niin kova
juttu.
Nyt Variety uutisoi (http://bit.ly/18E6Gca
), että Netflixin lähitulevaisuuden näkymissä ovat myös originaalit elokuvat.
Vaikka tällä hetkellä Netflixin oma sisältö vastaa vain 10 % globaalista
sisältöbudjetista, uskotaan sen osuuden kasvavan jatkuvasti. Netflixille on
edelleenkin käyttäjäkunnan kasvattaminen ehdottomasti tärkein tehtävä, mutta
omalla sisällöllään he ennen kaikkea alleviivaavat palvelunsa erityisyyttä -
puhumattakaan word-of-mouthin lisäämisestä. House of Cards ja Orange is the New
Black on parasta markkinointia Netflixille.
”Original Netflix Flick” on herkullinen idea, jota on mukava
viedä mielessä ehkä liiankin pitkälle.
Netflixin sisällöstä vastaava Ted Sarandos paljastaa
tulevaisuudesta, että ainakin omat dokumentit ovat suunnitelmissa. Vaikka
fiktiivisistä elokuvista ei puhuta – ei niiden mahdollisuuksia myöskään
kielletä. Huhujen mukaan (http://bit.ly/1aizzsQ
) Netflixin sarjojen kustannukset pyörivät neljän miljoonan dollarin paikkeilla
per jakso. Nykyään vakuuttavia indie-tuotantoja saadaan aikaan pienemmälläkin
panostuksella. Voisiko Netflix luoda oman” Movie of the Week” perinteen? HBO tuo vuosittain
omia elokuvia TV-ruudulle, mutta niitä usein vaivaa niiden oma kliseinen tyyli,
niin aiheen kuin toteutuksenkin puolesta (unohdetaan hetkeksi Behind the
Candelabra). Sen sijaan olisi herkullista saada palvelu, joka ottaisi riskejä
aiheidensa puolesta ja antaisi ohjakset nuorien lahjakkuuksien käteen. Ei
unohdeta, että Steven Spielbergkin aloitti uransa Movie of the Weekin kautta,
näppärällä jännärillään Duel 70-luvun alussa. Voisiko Netflix toimia
ponnistuslautana uusille lahjakkuuksille?
Vielä yksi ajatus, joka kiinnostaa ja pelottaa kirjoittajaa
yhtä paljon. Netflix edustaa tulevaisuutta/nykyaikaa, jossa elokuvia voidaan
nauttia missä vaan, miten vaan. Voisiko Netflix tuoda suuremman budjetin
elokuvan suoraan palveluun? Kyseessä ei ehkä olisi taloudellinen sijoitus,
mutta selkeä statement
tulevaisuudesta. Ron Howardin Rush kustansi 38 miljoonaa dollaria eli
keskimääräisen Netflixin oman TV-sarjan tuotantokauden verran. VOD-kulttuuri
yhdysvalloissa porskuttaa hyvin – kysymys kuuluu, uskaltaisiko Netflix haastaa
myös suuret ensi-illat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti