Muutama päivä sitten uutisoitiin kuinka maaliskuussa
ensi-iltansa saava videopelifilmatisointi Need for Speed saa nk. ”3D
post-conversionin”. Elokuvaa ei siis ole alunperin kuvattu 3D-tekniikalla ja
siihen tarkoitetuilla kameroilla, vaan kolmas ulottuvuus tuodaan mukaan vasta
jälkituotannossa. Tällaisella menetelmällä on tapana tuoda kankaalle täysin
ala-arvoista 3D.tä, joka vituttaa silmää ja veloittaa lompakkoa, etenkin
silloin kun se tehdään viimetingassa. Itse olen muistaakseni viihtynyt
ainoastaan kolmesti 3D-elokuvassa (Life of Pi, Hugo ja Gravity) ja ainoastaan
Gravity on sellainen, jonka välttämättä haluaisin katsoa uudestaankin 3D:nä.
Sen takia olenkin lähtökohtaisesti jo negatiivinen ja skeptinen koko formaattia
kohtaan, mutta nämä post-conversionit ovat suurinta syöpää, mihin elokuva on
viimeisen viiden vuoden aikana sairastunut. Lopputuloksena on täysin
tyhjänpäiväistä silmälumetta, joka samalla pimentää koko elokuvan, vieden
viimeisetkin elokuvan mahdolliset visuaaliset ansiot.
Need for Speedin todennäköisestä 3D:n tasosta kertoo myös se
kuinka elokuvaa ei vielä sunnuntaisessa Super Bowlissakaan mainostettu 3D:nä.
Taitaa jälkituotannon pojille ja tytöille tulla aikamoinen kiire. Suurin syy
tähän kaikkeen on 3D-lipun korotettu hinta. Ihmiset luultavasti valitsevat
elokuvat edelleen ennen kaikkea ajan perusteella ja vastaan sitten tulee 3D tai
2D. Studiot ja elokuvateatterit toivovat 3D:tä koska uuden teknologian
kustannukset on katettava ja omaa lompakkoa lihotettava.
Elokuvat ovat viimeisen vuosikymmenen taistelleet verisesti
paikastaan viihteen muotona #1. Ymmärrän, että kotiteatterit, parempi
televisio-ohjelmisto ja peliteollisuus uhkaavat syödä liian suuren palan kakkua
ja katsojalle on tarjottava enemmän… Mutta kun se tarjonta on muuttunut teolliseksi
pullamössöksi, jota maustetaan halvoilla makeutusaineilla (lue 3D). Post-conversion
on halpa teollinen kemiallinen reaktio, josta kukaan ei todellisuudessa pidä.
Sitä vain syödään, koska parempaa ei ole tarjolla.
Hollywood elää tällä hetkellä ”muna vai kana” dilemmassa.
Puhutaan siitä kuinka studiot ovat bisnestä ja kuinka suuribudjettiset
jatko-osat ovat tehokkain tapa tehdä rahaa. Kun katsoja tuntee jo brändin, hän
on valmiimpi ostamaan sitä. Silti Inception ja Gravity ovat todistaneet meille
kuinka originaali idea voi tuottaa taloudellista ja taiteellista menestystä.
Hollywood on puhunut tätä samaa paskanjauhamissaarnaansa niin pitkään, että he
ovat alkaneet sokeasti uskomaan tähän mantraan. Ihmiset taas maksavat
jatko-osista ja uudelleentulkinnoista sen takia, koska parempaa ei
yksinkertaisesti ole tarjolla. Viihde-elokuvatkin voivat olla merkityksekkäämpiä
kuin nykyiset kuukausittaiset sarjakuvafilmatisoinnit. Kumpi siis on tullut
ensiksi; Hollywoodin BS-filosofia vai yllätyksettömyyden myyntivaltius?
Tänään tuli sitten taas uusi 3D post-conversion uutinen.
Darren Aronofskyn maaliskuussa ilmestyvä Nooan arkki filmatisointi Noah
käännetään myös 3D:ksi jälkituotannossa. Astetta kiinnostavammaksi uutisen
kuitenkin tekee se, että 3D-kopiot tulevat levitykseen ainoastaan
kansainvälisillä markkinoilla. Yhdysvallat saavat siis levitykseen ainoastaan
2D-version elokuvasta. Vaikuttaa siltä, että amerikkalaiset ovat jo
kyllästyneet paskaan 3D:hen, eikä formaatista ole enää suuria taloudellisia
hyötyjä Atlantin toisella puolella. Luulenkin, että 3D:n luvattu kenttä tällä
hetkellä on Aasian markkinat ja sen takia Noahistakin on siis kolmiulotteinen
pieraisu tekeillä. Joka tapauksessa trendi on lupaava, jos amerikkalaiset ovat
jo alkaneet äänestämään lompakoillaan.
Toivoisin, että ihmiset äänestäisivät lompakoillaan ja pystyisimme kytkemään
turhan 3D:n pois tarjonnasta.
Olen nyt puhut vähän sekaisin 3D:stä ja Hollywood-sadon
heikosta laadusta. Vaikka periaatteessa kyseessä on kaksi täysin eri
keskustelua, näen niiden välillä selvän yhteyden. Paska 3D on geneerisen
Hollywood-jätöksen yksi karaktääri. Pikkuhiljaa, pienillä kauneusleikkauksilla
voimme saada Hollywood-elokuvan loistamaan, mutta siihen vaaditaan katsojien
tiukkaa päätöstä olla ostamatta lippua uusimpaan efektipläjäykseen. Mieluummin
katsoo vaikka sitä AMC:n, BBC:N ja HBO:n laatutelevisiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti